Suomalaisten usko vaikutusmahdollisuuksiin on hiipunut synkkiin lukemiin. Aluevaalien äänestysprosentti oli valtakunnallisesti alle 50%. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella äänestysprosentti oli vain 39,3%. Luottamusta demokratiaan on vahvistettava ja osallisuudella saattaa olla ratkaisussa yllättävän iso rooli.
Tutkimusten mukaan osallisuus ja osallistuminen vahvistavat demokratiaa ja hyvinvointia. Laki määrittelee osallistamisen minimin, mutta jokainen hyvinvointialue on vapaa osallistamaan asukkaita, miten kunnianhimoisesti hyvänsä.
Kunnianhimoinen osallisuuden edistäminen kannattaa, sillä sote- ja pelastuspalveluiden parantaminen oli yksi hyvinvointialueiden perustamisen keskeisin tavoite. Kehittämistyössä parhaaseen lopputuloksen päästään kuuntelemalla myös asukkaita ja työntekijöitä.
Demokratian ja osallisuuden haaste ei ole vain aktiivisen vuoropuhelun lisääminen, vaan myös heikoimmassa asemassa olevien äänten saaminen kuuluviin. Vaikuttaa nimittäin siltä, että erilaiset kansalaisraadit ja mielipidekyselyt vetoavat vain jo ennestään aktiivisiin ihmisiin. Tarvitaan myös uusia osallistamisen tapoja. Mahdollisimman laaja kuuleminen on ainoa keino saada arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.
Hyvinvointialueiden työntekijöiden tulee olla merkittävässä roolissa oman työnsä asiantuntijoina. Yhteistoiminnan ei tarvitse aina olla byrokraattista ja paperinmakuista. Aktiivinen vuoropuhelu, aito kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämisessä lisäävät myös työntekijöiden motivaatiota, autonomiaa ja hyvinvointia.
Työhyvinvointi vahvistuu, kun työntekijöiden ammattitaitoon luotetaan ja heidät otetaan mukaan uudistuksiin. Hyvinvoiva työntekijä levittää hyvinvointia myös ympärilleen. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös asiakastyöhön. Työhyvinvoinnin vahvistuessa työn tuottavuus kasvaa, sitoutuminen työhön vahvistuu ja sairauspoissaolot vähenevät. Meillä ei ole varaa olla käyttämättä henkilöstön osallisuuden valttikorttia. Ilman henkilöstöä palvelut eivät parane.
Osallisuuden vahvistamisella on siis merkittävät taloudelliset vaikutukset. Hyvinvointialueilla on nyt todellinen näytön paikka. Kyse on ennen kaikkea myös sujuvasta viestinnästä ja avoimesta sekä läpinäkyvästä päätöksenteosta. Ei voi vaikuttaa ja osallistua vuoropuheluun jos ei tiedä mitä ollaan valmistelemassa, päättämässä tai kehittämässä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ottanut ensimmäisen kunnianhimoisen askeleen perustaessaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan. Toimielimen yksi tärkeimmistä tehtävistä on laatia ja toimeenpanna osallisuusohjelma sekä koordinoida yhteistyötä vaikuttamistoimielinten ja järjestöjen kanssa.
Aika näyttää, miten hyvinvointialueet saavuttavat tavoitteensa. Selvää kuitenkin on, että ilman osallisuuden ja demokratian vahvistamista on vaikea onnistua.
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaan kolumneissa 9.1.2023.