Suomessa on pitkään oltu huolissaan alati heikkenevistä oppimistuloksista. Viimeisimpien Pisa-tulosten mukaan suomalaisnuorten osaaminen on laskenut kaikilla mitatuilla osa-alueilla, eli lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomalaisten pistemäärän lasku on suurempi kuin missään muussa maassa. Lukutaito on laskenut eniten.
Hallituksen lupaamat koulutuspanostukset perustaitojen vahvistamiseen ovat siis enemmän kuin tarpeen. Hallitus esittää lisätunteja matematiikkaan ja suomen kieleen. Nämä esitetyt kolme lisätuntia tullaan korvaamaan kunnille valtionosuuksina täysimääräisesti. Valtionosuuksissa on kuitenkin perustavaa laatua oleva ongelma -niitä ei ole korvamerkitty. Tämä mahdollistaa kunnille monenlaisen kikkailun, jolla koulutukseen tarkoitettuja rahoja voidaan käyttää mihin hyvänsä.
Nyt joissain kunnissa on hallituksen tuntilisäysehdotus nähty oivallisena säästökeinona. Monissa kunnissa on nimittäin joskus neuvoteltu valtakunnalliseen minimituntimäärään joitakin lisätunteja. Nyt nämä lisätunnit saisivat täysmääräisen rahoituksen valtiolta ja kunnan tuntikehys pysyy tunti tunnista samana ilman, että siihen kohdistuu tarvetta budjetoida yhtään aiempaa enemmän. Lisärahoituksen tulisi kohdistua lisänä opetukseen.
Suomi ei ole pitkään aikaan ollut enää koulutuksen kärkimaa. Tämän suunnan kääntämiseen tarvitaan pitkäjänteisiä panostuksia. Toivon, että päättäjät ovat nyt kasvatus- ja opetuslautakunnissa tarkkana -opetukseen tarkoitettu rahoitus on kohdennettava opetukseen.
Koulutus on investointi, jonka rahoituksen vahvistaminen on myös kuntien arvovalinta.
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 1.4.2024.