Keskustelu koulujen inkluusiosta käy jälleen kuumana. Asiaa on puitu jo kymmenen vuotta ja valitettavan usein joko tai -akselilla. Mielipiteet pyörivät sen ympärillä, tarvitaanko pienluokkia vai ei. Inkluusio on kuitenkin hyvin laaja käsite, jossa tavoitellaan ihmisten oikeutta tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen, moninaisuuden arvostamiseen ja sosiaaliseen yhteisöllisyyteen sekä osallisuuteen. Inkluusio on ihmisoikeus ja se on kirjattu Suomea velvoittavaan ihmisoikeussopimukseen. Se on siis oikeudellisesti velvoittava tavoite, jonka toteuttamisen mahdollisuudet on nähtävä pienluokka-yleisopetus -keskustelua laajemmin.
Inkluusion kyseenalaistamisen sijaan, tulisi keskustella inkluusion toimivista käytänteistä ja toteutuksen kehittämisestä. Toteutuksessa rahoitus ei ole pysynyt perässä, joten inkluusion vastustus on huonosti toteutettujen inkluusiokokemusten inhimillinen seuraus. Kun erityistä tukea tarvitseva tai uuden oppimista jatkuvasti janoava lapsi jää vaille tarvitsemaansa opetusta, on selvää, että kaikki uupuvat ja turhautuvat. Inkluusio on jokaisen lapsen oikeutta kokea onnistumista ja oikeutta oppia uutta. Inkluusio on siis myös lahjakkuuden tukemista.
Koulutuksen rahoitusjärjestelmä on hyvin pirstaleinen ja rahoituksen järkevä kohdentaminen yhdenvertaisen koulun toteuttamiseksi vaatii erittäin hyvää virkamies-, henkilöstö- ja luottamushenkilöyhteistyötä. Opettajat ovat oppimisen asiantuntijoita ja tietävät kyllä kenelle, missä ja milloin tukea tarvitaan. Erityisopettajat puolestaan ovat oppimisen tuen asiantuntijoita. Heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää kaikessa inkluusion suunnittelussa ja rahoituksen kohdentamisessa. Tämä edellyttää myös päättäjien laajaa ymmärrystä inkluusiosta ja sen toteuttamisen vaatimasta rahoituksesta.
Kun kyse on lapsen oikeuksista, tulee keskiössä olla aina lapsen etu. Vain riittävä tuki ja opetus, joka mahdollistaa kaikille uuden oppimisen ja kehittymisen, takaa lapsen oikeudet. Lapsen oikeuksien toteutuminen mahdollistaa myös opettajien jaksamisen ja mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Näin myös koko kouluyhteisö voi paremmin. Inkluusiossa tulee huomioida jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet ja etu. Tästä syystä inkluusion toteutuminen on myös pienissä ryhmissä opiskelua.
Nyt kunnilla on tuhannen taalan paikka osoittaa, miten he aikovat pitää huolta kasvatuksen ja koulutuksen tasosta. Tämä vaatii myös päätöksentekijöiltä nykyistä parempaa ymmärrystä inkluusion toteuttamisesta. Hyvin hoidettu inkluusio on ehdottomasti myös kirkkain vetonaula kilpailtaessa osaavista opettajista.
Kirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä kolumnina Keski-Uusimaassa 16.9.2022.
