Opetuskenttä on viestinyt jo yli vuosikymmenen, että oppimisen tuki ei toteudu oppilaiden edun mukaisesti. Koulutuksen rahoitus ei ole ollut riittävä, inkluusiosta tuli säästökeino ja monen kunnan säästökuri on ajanut opetuksen laatua alas entisestään. Oppimistulosten laskua ja eriytymistä ei ole saatu pysäytettyä ja Suomi on jäänyt kauas koulutuksen kärkimaista myös rahoituksessa. Opetuskenttä uupuu niukkuuden ja riittämättömyyden keskellä.
Nyt oppimisen tukea on perusopetuslaissa uudistettu ja se astuu voimaan 1.8.2025. Valtio lisää kuntien rahoitusta oppimisen tuen toteuttamiseksi 100 miljoonalla eurolla. Lisäeurot eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä, joten kunnilla on tässä mahdollisuus keplotella oppimisen tukeen tarkoitettu raha muuhun tarkoitukseen.
Oppimisen tuen laadukas toteuttaminen on oltava jokaisen kunnan kärkitavoite. Heikko lukutaito on yksi suurimmista syrjäytymisen riskitekijöistä. Vantaa-Keravan hyvinvointialueen tuoreen raportin mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on jälleen kääntynyt kasvuun, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on alueellamme enemmän kuin muualla Suomessa. On inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää turvata varhaiskasvatuksen ja opetuksen resurssit ennen kuin yhä useampi nuori päätyy syrjäytymisen tielle.
Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Valtuutetut päättävät koulutuksen laadusta ja eurojen kohdentamisesta. Valtuutetut päättävät, laitetaanko oppimisen tukeen tarkoitetut rahat kaivonkansiin vai opetukseen.
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.4.2025