Oppimisen tuki ei ole toteutunut oppilaiden edun mukaisesti. Opetushallituksen ohjeet lakisääteisen erityisen tuen järjestämisestä ovat olleet liian epämääräiset. Kunnissa on voitu toteuttaa mm. inkluusiota liian niukoin erityisopetuksen resurssein, eli säästökeinona. Liian tulkinnanvaraisista ohjeista tehtiin valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viime syksynä oikeusasiamies ratkaisi valituksen olleen aiheellinen ja velvoitti Opetushallitusta laatimaan selkeämmät ohjeet.
Nyt erityisen tuen oppilaiden erityisopetuksen järjestämisen ohjeistus on selkeämpi. Erityisoppilas tarvitsee osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa tukea, joten siitä on ohjeiden mukaan vastuussa erityisluokanopettaja (alakouluissa) tai aineenopettaja, jolla on erityisopettajan kelpoisuus (yläkouluissa). Osa-aikaisella erityisopetuksella ei siis voida enää kuitata inkluusion toteuttamista. Opetushallitus antoi uudet ohjeet elokuussa.
Ne kunnat, jotka ovat vuosikausia nipistäneet erityisopetuksen resursseista, joutuvat nyt lisäämään erityisopetuksen määrää. Lisähaastetta tilanteeseen tuo kuntien kiristyvä talous. Voittajia ovat ne kunnat, jotka ovat pitkäjänteisesti satsanneet laadukkaaseen erityisopetukseen. Erityisopettajista on nimittäin pulaa, eikä kelpoisia opettajia ole yhtäkkiä saatavilla määräänsä enempää. Fiksut kunnat kustantavat omien opettajiensa täydennyskouluttautumista erityisopettajiksi.
Hyvät erityisopetuksen resurssit ja mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ovat tärkeä henkilöstön vetovoimatekijä. Lapsiperheetkin arvostavat, kun jokaisella oppilaalla on tarvitsemansa tuki koulussa. Tästä hyötyvät kaikki, ei vain erityisen tuen oppilaat.
